Tällä sivulla julkaisemme ajankohtaisia uutisia ja tiedotteita, joita Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry julkaisee.
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKElla on 87 jäsentä. AMKEn jäsenet edustavat noin 98 % opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella opiskelevista nuorista ja aikuisista.
Ammatillinen koulutus turvaa kasvun, lisäleikkauksia ei tarvita
Me ammatillista koulutusta sekä työ- ja elinkeinoelämää edustavat järjestöt olemme huolissamme siitä, että ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat leikkaukset jatkuvat. Tämä lisäisi työelämän pulaa ammattiosaajista ja vaarantaisi talouskasvun.
Hallitus leikkasi vuonna 2024 ammatillisen koulutuksen rahoitusta 120 miljoonalla eurolla, mikä heikentää koulutuksen järjestäjien toimintaedellytyksiä. Leikkaukset vaarantavat alueellisen koulutustarjonnan riittävyyden, kaventavat jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia ja heikentävät huoltovarmuutta. Uhkana on, että yritykset, kunnat ja hyvinvointialueet eivät saa tarvitsemiaan ammattiosaajia. Työelämä kärsii jo nyt osaajapulasta.
Koulutustason nostaminen edellyttää, että yhä useampi ammatillisen tutkinnon suorittanut nuori jatkaa korkeakouluun. Perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen siirtyvillä tulee olla riittävät valmiudet saavuttaa työelämässä vaadittava ammattitaito sekä jatkaa korkeakouluopintoihin. Riskinä on myös, että vieraskielisten (19 prosenttia opiskelijoista) potentiaali jää korkeakoulujen ulkopuolelle, mikäli koulutusjärjestelmä ei tunnista heidän mahdollisuuksiaan. Väylän ammatillisesta koulutuksesta korkea-asteelle on toimittava sujuvasti.
Vuonna 2023 ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oli 18 prosenttia 20-29-vuotiaista. Tärkeää on tarjota kaikille mahdollisuus ammattiosaamiseen. Ammatillinen koulutus kantaa merkittävän yhteiskuntavastuun niistä opiskelijoista, jotka tarvitsevat tavanomaista enemmän tukea. Koulutus vähentää työttömyys- ja syrjäytymisriskiä, lisää tuottavuutta ja ylläpitää yhteiskuntarauhaa.
Ammatillista koulutusta kehitetään jatkuvasti. Rahoitukseen, oppimisen tukeen ja toiminnanohjaukseen tehtävät uudistukset parantavat laatua ja vaikuttavuutta. Onnistumisen edellytyksenä on, että koulutuksen järjestäjillä on riittävät toiminnalliset ja taloudelliset resurssit vastata yksilöiden ja työelämän osaamistarpeisiin.
Suurin osa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on aikuisia. Ammattiosaajat tarvitsevat myös tulevaisuudessa mahdollisuuksia vaihtaa työuralla suuntaa tai hankkia lisää osaamista mm. ammatti- ja erikoisammattitutkinnoilla sekä hyödyntämällä oppisopimusta.
Työurien pidentyessä ja työelämän vaatimusten muuttuessa osaamisen jatkuva kehittäminen on välttämätöntä. Tarpeet kasvavat nopeammin kuin niihin suunnattu rahoitus. Kustannuksia ei voi jättää vain työntekijöiden tai työnantajien vastuulle.
Yli puolet ammatillisen koulutuksen järjestäjistä pitää todennäköisenä, että hallituksen jo tekemien leikkausten takia säästö- tai sopeutustoimia joudutaan aloittamaan tai käynnistämään uudelleen vuoden 2025 aikana. Leikkaukset osuvat erityisen kipeästi jatkuvaan oppimiseen ja työelämän tarpeisiin. Lisäleikkaukset vaarantaisivat ammatillisen koulutuksen toimintaedellytykset.
Koulutuksesta ei pidä leikata.
Helsingissä 19.2.2025
Ammattiliitto Jyty ry
Ammattiliitto Pro
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Autoalan Keskusliitto ry
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Elinkeinoelämän Oppilaitokset EOL ry
Elintarviketeollisuusliitto ry
Energiateollisuus ry
Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Kaupan Liitto ry
Kemianteollisuus ry
Keskuskauppakamari
Kiinteistötyönantajat ry
Kirkon työmarkkinalaitos
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK
Metsäteollisuus ry
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Rakennusliitto ry
Rakennusteollisuus RT ry
Sivistysala ry
STTK ry
Teknologiateollisuus ry
Teollisuusliitto ry
Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry
Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Suomen Isännöintiliitto ry
Suomen Kuntaliitto
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry
Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry
Suomen Oppisopimusosaajat ry
Suomen Yrittäjät ry
Viherympäristöliitto ry
Lisätiedot:
Peter Pahlman
asiantuntija
peter.pahlman@amke.fi
puh. 040 015 1324
Jatkuva oppiminen pidentää työuria ja lisää työn tuottavuutta
Opetus- ja kulttuuriministeriölle on asetettu viidenkymmenen miljoonan euron lisäsopeutustarve jo aiemmin sovittujen leikkausten lisäksi.
– Mikäli leikkauksia kohdistetaan ammatilliseen koulutukseen, ne vaikeuttaisivat merkittävästi yksilöiden ja työelämän mahdollisuuksia saada tarvitsemaansa osaamista, painottaa Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu.
Hallitus päätti kevään kehysriihessä leikata sata miljoonaa euroa ammatillisesta koulutuksesta. Kesän aikana ”normien kevennyksen” nimissä leikkaustarve on kasvanut useilla miljoonilla euroilla. Katse näyttää jälleen kerran lisäsopeutusten osalta kohdistuvan ammatilliseen koulutukseen.
– Tällainen jatkuva ammatillisen koulutuksen kukkarolla käyminen kertoo hallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön johdon haluttomuudesta ymmärtää työelämän ja yksilöiden osaamistarpeita, toteaa Lamppu.
Osaaminen vaatii päivitystä koko työuran ajan
Ammatillisen koulutuksen rahoitus tälle on vuodelle noin 2,1 miljardia euroa ja se jakautuu koko työikäiselle väestölle. Opiskelijoista noin kaksi kolmasosaa on aikuisia yli 20-vuotiaita.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 Suomen työvoiman määrä oli 2,8 miljoonaa. Ammatilliseen koulutukseen osallistuu vuosittain noin 330 000 henkilöä, mikä on noin 12 prosenttia työvoimasta.
– Jos haluamme, että työntekijät ja yrittäjät voivat pitää osaamisestaan huolta, työurat pitenevät, työpaikkojen osaaminen sekä elinkeinoelämän kilpailukyky kehittyy, tarvitsemme pikemminkin nykyistä enemmän mahdollisuuksia päivittää osaamistaan koko työuran ajan. Ei ole mitenkään huono investointi, että aiemmin tutkinnon suorittaneet osallistuvat koulutukseen, muistuttaa Lamppu.
Laaja-alainen osaaminen tunnistettava
Ammatillinen koulutus tarjoaa myös korkeakoulututkinnon suorittaneille mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Pääasiassa he suorittavat omassa työssään tarvittavaa osaamista täydentäviä opintoja esimerkiksi tuotekehityksen tai johtamisen erikoisammattitukinnoista.
Lampun mukaan hallituksen päätös kohdistaa rahoitusta erityisesti tutkintojen osiin kohdistuvaan koulutukseen on perusteltua. Samalla kuitenkin monissa työelämän tehtävissä vaaditaan koko tutkintoa ja useilla aloilla palkka perustuu suoritettuihin tutkintoihin.
– On tärkeää, että myös työelämä alkaa tunnistaa enemmän laaja-alaista osaamista eikä yksinomaan tutkintoja, sanoo Lamppu.
Maahanmuuttoa tarvitaan
Elinkeinoelämän osaajatarveselvityksissä korostuu pula ammattiosaajista.
– Sen lisäksi, että luodaan jokaiselle mahdollisuus pitää osaamisestaan huolta, tarvitsemme osaamisperäistä maahanmuuttoa. Väestöpohjamme ei riitä osaajatarpeen täyttämiseen. Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on tärkeä rooli ja osaamista myös tähän, toteaa Lamppu.
Lisätiedot:
Veli-Matti Lamppu
toimitusjohtaja
puh. 050 344 2554
veli-matti.lamppu@amke.fi
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Hallitus päätti kehysriihessä leikata ammatillisen koulutuksen rahoituksesta sata miljoonaa euroa osana valtiontalouden sopeuttamistoimia. Tämä tarkoittaa noin viittä prosenttia 2,08 miljardin rahoituksesta. Päätös on vastoin lupausta olla leikkaamatta koulutuksesta.
– Yritysten työvoimatarpeesta yli puolet kohdistuu ammatillisen koulutuksen suorittaneisiin. Vaikeus saada ammattiosaajia on jo monille yrityksille kasvun este. Hallituksen leikkauspäätös vie pohjaa talouden kasvuedellytyksiltä, toteaa Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu.
Ammatillisella koulutuksella katsotaan olevan keskeinen rooli nuorten koulutustason nostoon liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa. Yhä suuremman osan ammatillisen tutkinnon suorittaneista odotetaan siirtyvän jatko-opintoihin korkea-asteelle. Tärkeää on pitää kiinni koulutuksen laadusta.
Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä on kasvanut viime vuosina merkittävästi ammatillisessa koulutuksessa. Ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijoista jo lähes viidennes saa erityistä tukea.
– Ammatillinen koulutus kantaa merkittävää yhteiskuntavastuuta. Koulutuksen järjestäjät käyttävät yhä suuremman osuuden rahoituksesta oppimisen tukeen, sanoo Lamppu.
Rahoituksen supistumisen seurauksena osalla ammatillisen koulutuksen järjestäjistä on todennäköisesti edessään yhteistoimintaneuvottelut.
– Hallituksen tulisi vielä harkita leikkauksia ja pitää kiinni vähintään rahoituksen nykytasosta, jotta ammatillinen koulutus voi toteuttaa laadukkaasti tehtäväänsä ja vastata siihen kohdistuviin moninaisiin kehittämisodotuksiin, painottaa Lamppu.
Lisätiedot
Veli-Matti Lamppu
toimitusjohtaja
puh. 050 344 2554
veli-matti.lamppu@amke.fi
Koulutus tarvitsee resurssinsa voidakseen vastata työvoimakysyntään
Yritysten työvoimatarpeesta yli puolet kohdistuu ammatillisen koulutuksen suorittaneisiin. Suurelta osin koulutus pystyy tähän tarpeeseen vastaamaan hyvin. Tätä näkemystä vahvistavat valtakunnallisten palautekyselyiden tulokset, joiden mukaan sekä opiskelijat, että työelämä ovat tyytyväisiä ammatilliseen koulutukseen.
– Yhteiskunta saa hyvän katteen ammatilliseen koulutukseen sijoitetulle rahalle. Koulutusta tulee kuitenkin kehittää jatkuvasti, korostaa Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt hallitusohjelman mukaisen ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeen. Tavoitteena on parantaa koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta mm. tehostamalla opiskelijoiden oppimisen tukea sekä kasvattamalla rahoituksessa työllistymisen, jatko-opintoihin siirtymisen, suoritettujen tutkintojen ja tutkinnon osien painoarvoa.
– Lainsäädäntö tulee voimaan jo vuoden 2025 alusta. On tärkeää, että ammatillisen koulutuksen rahoitus on vakaata ja ennakoitavaa uudistusten tehokkaan toimeenpanon varmistamiseksi, toteaa Lamppu.
Ammatillisessa koulutuksessa on kasvava määrä oppivelvollisia, aikuisia ja maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita, jotka tarvitsevat erityistä tukea opinnoissaan. Koulutuksen järjestäjät käyttävät yhä suuremman osuuden rahoituksesta oppimisen tukeen.
– Hallituksen tulee pitää kiinni vähintään rahoituksen nykytasosta, jotta myös jatkossa saadaan osaavia ammattilaisia työelämään, Lamppu painottaa.
Kansallisena tavoitteena on, että puolet nuorten ikäluokasta olisi suorittanut korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa, että yhä useamman ammatillisen tutkinnon suorittaneen nuoren tulisi jatkaa korkeakouluun.
– Jo nyt lähes puolet ammattikorkeakoulujen uusista opiskelijoista on ammatillisen tutkinnon suorittaneita. On tärkeää pitää edelleen huolta ammatillisen koulutuksen tuottamasta hyvästä ammatillisesta osaamisesta, mutta samanaikaisesti vahvistaa myös opiskelijoiden jatko-opintovalmiuksia, sanoo Lamppu.
Lisätiedot
Veli-Matti Lamppu
toimitusjohtaja
puh. 050 344 2554
veli-matti.lamppu@amke.fi
