Timo Hakkarainen on Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän johtaja
Timo käsittelee kirjoituksissaan Luksian ajankohtaisia kuulumisia sekä paikallisia kehityshankkeita ammatillisen koulutuksen näkökulmasta. Hän tuo esiin meitä luksialaisia koskevia tärkeitä aiheita ja asioita.
Mukavia lukuhetkiä!
Maaliskuu 2025
Sukellusalan koulutus on kansallisen huoltovarmuuden kulmakivi
Luksia tarjoaa sukellusalan koulutusta.
Suomessa sukellusalan koulutuksella on tärkeä merkitys kansalliselle huoltovarmuudelle. Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä on ainoa ammatillinen oppilaitos Suomessa, joka tarjoaa sukellusalan ammattitutkinnon koulutusta työsukeltamisen osaamisalalla. Turvallisuuskysymysten sekä huoltovarmuuden ollessa nyt äärimmäisen ajankohtainen aihe, on tärkeää varmistaa Suomen omavaraisuus ja huoltovarmuus myös tällä alueella.
Miksi sukellusalan koulutus on tärkeää?
Suomessa sukellusala on kriittinen monille infrastruktuurin osa-alueille. Sukeltajat huolehtivat esimerkiksi satamien ja merenkulun turvalaitteiden rakentamisesta ja korjauksista. Suomen ulkomaankaupasta valtaosa kulkee meriteitse ja ilman osaavia sukeltajia laiturirakenteiden ja väylien kunnossapito vaikeutuu merkittävästi. Erityisesti tämä tarve korostuu mahdollisissa poikkeusoloissa ja kriiseissä. Myös vesivoimalaitosten, patorakenteiden ja teollisuuslaitosten kunnossapitoon tarvitaan sukellusalan osaajia. Sukeltajat tarkastavat ja huoltavat esimerkiksi vesivoimaloiden sulkuluukkuja ja turbiinirakenteita. Näiden rakenteiden vioittuminen voi pahimmillaan vaikuttaa alueen sähköntuotantoon ja tätä kautta välittömään huoltovarmuuteen.
Sukeltajien vastuulla on myös siltarakenteiden vedenalaisista tarkastuksista ja korjauksista huolehtiminen. Suomessa on paljon vesistöjen ylittäviä siltoja, joiden tukirakenteet altistuvat jatkuvasti eroosiolle ja vaativat säännöllistä huoltoa. Myös valmius siltojen korjaamiseen erilaisissa poikkeustilanteissa on äärimmäisen tärkeää. Osaltaan myös juoma- ja jätevesiputkistojen, sekä energia- ja tietoliikennekaapeleiden asentamisesta kuuluu sukeltajien vastuulle. Vesistöissä kulkee tuhansia kilometrejä kriittisiä putkia ja kaapeleita, joiden asennus ja huolto edellyttävät ammattitaitoisia sukeltajia. Itämerellä tapahtuneet viimeaikaiset kaapelirikot osoittavat sukellusosaamisen välttämättömyyden myös Suomessa. Emme voi olla pelkästään viranomaisosaamisen tai ulkomaisen osaamisen varassa.
Sukeltajien työ on näkymätöntä, mutta välttämätöntä. Ilman osaavia ammattilaisia vedenalaisten rakenteiden kunnossapito viivästyy ja vaarantuu, mikä johtaa merkittäviin turvallisuus- ja ympäristöongelmiin.
Koulutuksen järjestämisen haasteet
Luksiasta valmistuu vuosittain noin 12–15 sukeltajaa. Samanaikaisesti tällä hetkellä Suomessa on vain noin 150 pätevää sukeltajaa työmarkkinoilla. Raskaasta fyysisestä työstä johtuen alan vaihtuvuus on suurta. Ilman jatkuvaa koulutusta riittävä työvoiman saatavuus vaarantuu. Koulutuksen järjestäminen on kuitenkin kallista. Sukellusalan koulutuksen infrastruktuuri, laitteistot ja turvallisuusvaatimukset nostavat kustannuksia merkittävästi. Ammatilliseen koulutukseen ja sukellusalan koulutukseen rahoitukseen kaavaillut leikkaukset vaarantaisivat sukellusalan koulutuksen rahoituksen riittävyyden. Pahimmillaan tämä voisi tarkoittaa, ettei koulutusta voitaisi enää tulevaisuudessa järjestää.
Mitä tapahtuu, jos koulutusta ei enää ole?
Jos Suomessa ei enää kouluteta työsukeltajia, vaikutukset näkyvät nopeasti useilla aloilla. Satamat ja väylät rapautuvat, koska vedenalaisia huoltotöitä ei pystytä tekemään riittävän nopeasti. Vesivoimaloiden ja ydinvoimaloiden vedenalaiset rakenteet jäävät ilman kunnossapitoa, mikä voi johtaa sähköntuotannon häiriöihin. Sillat ja muut vedenalaiset rakenteet voivat vahingoittua ilman ajoissa tehtäviä korjaustoimenpiteitä. Öljyvahinkojen ja muiden onnettomuuksien torjunta vaikeutuu, koska Suomessa ei ole riittävästi koulutettuja sukeltajia. Suomen huoltovarmuus siis kärsii merkittävästi.
Kansainvälinen vertailu ja mahdollisia ratkaisuja
Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Ruotsissa ja Norjassa vastaavissa oppilaitoksissa toimii yli kymmenen sukelluskouluttajaa, kun Luksiassa kouluttajia on vain kaksi. Sukellusalan koulutusta pitäisi voida tarkastella omana erillisenä kokonaisuutena, jotta tämä kriittisesti huoltovarmuuteen vaikuttava koulutus voidaan turvata jatkossakin.
Sukellusalan koulutuksen rahoitusta ja sen riittävyyttä voitaisiin ja tulisi tarkastella erillään muista saman kustannusryhmän koulutuksista. Näin sen todelliset kustannukset tulisivat esille ja rahoitus vastaisi kustannuksia. Toisaalta sukellusalan koulutus voitaisiin esimerkiksi ottaa erityisrahoituksen piiriin, jotta sen jatkuvuus voidaan turvata. Näillä toimenpiteillä Suomi voisi varmistaa huoltovarmuuden sekä vedenalaisten rakenteiden ja infrastruktuurin ylläpidon myös tulevaisuudessa.
Sukellusalan koulutus on kuitenkin paljon enemmän kuin vain ammatillinen oppimisväylä – se on yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden takaaja. Sen säilyttäminen ja kehittäminen on kansallinen etu, jota ei voida sivuuttaa.
Timo Hakkarainen. Kuva: MH productions.
Helmikuu 2025
Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilu – mahdollisuus kasvuun ja kehitykseen
Ammatillinen koulutus on keskeinen osa Länsi-Uudenmaan työllisyyden ja elinvoiman kehittämistä. Luksian hallitus on tehnyt merkittävän päätöksen hakea mukaan ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeiluun. Kokeilu tarjoaa koulutuksen järjestäjille uusia mahdollisuuksia vastata paremmin alueellisiin työvoimatarpeisiin ja parantaa opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia.
Mutta mitä kokeilu tarkoittaa ja miten siitä hyötyy Luksia sekä sen jäsenkunnat?
Mikä on ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilu?
Hallituksen esityksen mukaan ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilu on kahdeksanvuotinen ohjelma, johon valitaan enintään 40 koulutuksen järjestäjää. Kokeiluun mukaan pääsevät koulutuksen järjestäjät ja opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) toteuttavat neljän vuoden strategiakaudelle ulottuvan neuvottelumenettelyn.
Neuvottelujen tavoitteena on sopia tutkintojen, työllistymisen ja jatko-opintojen kannalta keskeisistä laadullisista ja määrällisistä tavoitteista sekä niiden toteutumisen seurannasta ja arvioinnista. Lisäksi neuvotteluissa voidaan sopia koulutuksen järjestäjän muista kehittämistoimista ja -tehtävistä.
Kokeiluun mukaan pääsevien koulutuksen järjestäjien perinteiset järjestämislupaehdot kevenevät ja ne saavat laajemman oikeuden tarjota koulutusta alueensa tarpeiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että mikäli Luksia pääsisi mukaan kokeiluun, voisi se jatkossa järjestää kaikkia ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteeseen kuuluvia tutkintoja ilman erillistä järjestämisluvan muutosprosessia.
Miten kokeiluun pääseminen hyödyttäisi Luksiaa ja sen jäsenkuntia?
Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen uudistus tuo läntiselle Uudellemaalle monia mahdollisuuksia erityisesti työllisyys- ja elinvoimapolitiikan näkökulmasta. Kokeilu mahdollistaa nopeamman reagoinnin työelämän koko ajan nopeammin muuttuviin tarpeisiin. Koulutustarjontaa voitaisiin muokata ketterästi esimerkiksi uusien alueelle sijoittuvien yritysten tarpeisiin. Tämä vahvistaisi omalta osaltaan alueen vetovoimaa uusille investoinneille ja toisi tätä kautta uusia työpaikkoja alueelle.
Toisaalta kokeiluun pääseminen voi mahdollistaa paremmat työllistymismahdollisuudet opiskelijoille. Nykyistäkin tavoitteellisempi ja työelämälähtöisempi koulutus parantaa valmistuneiden mahdollisuuksia löytää nopeasti työtä.
Kokeilun myötä Luksia voisi järjestää ketterästi nykyistä enemmän oppisopimus- ja koulutussopimuspaikkoja yhteistyössä yritysten kanssa, jolloin opiskelijat saavat suoran jalansijan työelämään. Kokeiluun pääsy tarjoaa myös mahdollisuuden laajempaan koulutustarjontaan ja takaa alueen opiskelijoille entistä monipuolisemmat opiskelumahdollisuudet.
Kokeiluun mukaan pääseminen tarkoittaisi, että Luksialla olisi esimerkiksi vapaus tarjota englanninkielisiä tutkintoja. Tämä voi osaltaan houkutella kansainvälisiä opiskelijoita ja lisätä tätä kautta alueen kilpailukykyä.
Myös mahdollisuus nopeasti ja joustavasti järjestää sellaisia työelämään tähtääviä tutkintoja tai tutkinnon osia, joita ei nykyisessä järjestämisluvassa ole, tukee aikuisten jatkuvaa oppimista ja alueen yritysten osaamistarpeita.
Kokeilun myötä joustavampi koulutustarjonta on yksi vastaus työvoimapulaan ja alueellisen elinvoiman kehittämiseen. Kokeilun myötä Luksia voisi kouluttaa alueelle juuri sellaisia osaajia, joita paikalliset yritykset tarvitsevat. Kokeilu mahdollistaisi entistäkin joustavamman koulutustarjonnan räätälöinnin yhteistyössä jäsenkuntien ja yritysten kanssa, mikä tukee alueen elinvoimaisuutta myös pitkällä aikavälillä.
Talouden näkökulmasta kokeiluun osallistuminen tukisi myös tulevaa ammatillisen koulutuksen rahoitusmallia ja resurssien tehokkaampaa käyttöä. Tulevassa uudessa rahoitusmallissa rahoitus kohdistetaan entistä enemmän vaikuttavuuden perusteella.
Entistä suurempi painoarvo annetaan sille, kuinka hyvin koulutuksen järjestäjä pystyy edistämään opiskelijoiden työllistymistä. Elinkeinoelämän ja jäsenkuntien kanssa käytävällä vuoropuhelulla parannetaan alueen elinvoimaa ja työllisyyttä koulutuksen keinoin, mutta samalla varmistetaan Luksian tulevien vuosien rahoituksen taso.
Luksian päätös hakea mukaan ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeiluun on strategisesti viisas valinta. Uudeltamaalta kokeiluun valitaan ainoastaan 13 koulutuksen järjestäjää. Luksian vahvat näytöt sekä perusteet kokeiluun osallistumiselle kuitenkin tukevat sen mahdollisuuksia tulla valituksi. Luksia tekee jo nyt tiivistä yhteistyötä alueen elinkeinoelämän kanssa ja sen toiminta on tuloksellista ja vaikuttavaa.
Kokeiluun pääsy antaisi Luksialle entistä paremmat edellytykset kehittää koulutusta vastaamaan alueen tarpeisiin. Myös ilman kokeilua suunta on selvä – Luksia tulee jatkossakin tukemaan alueen elinvoimaa, työllisyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia koulutuksen keinoin.
Timo Hakkarainen
puh. 044 375 0272
timo.hakkarainen@luksia.fi
Esittelyssä Timo Hakkarainen >
Luksia Lohjan kampus.
